Levy-arvio: Gloriam Dei - The Covenant

Kotimaisen taivasmetallitaivaan tuorein tähti on Sami Aspin (Hausmylly, Wingdom), Jarmo Happosen ja Ville Karhun (Luotettava Todistus) muodostama Gloriam Dei. Yhtye julkaisi viime vuoden lopulla 11 biisiä sisältävän esikoisalbuminsa The Covenant.

Levy on taidokkaasti tuotettu ja soundimaailmaaltaan tasaisen kirkasta jälkeä. Ehkä omaan makuuni olisin kaivannut biisien välille hieman enemmän vaihtelua. Nyt levy jää ehkä hieman tasapaksuksi kokemukseksi muutamasta hitistä huolimatta. Levyn Helmiä ovat mielestäni Trio Niskalaukaus -tyyppisellä kitararunttauksella liikkeelle lähtevä 7. raita Blindmen, sekä seuraavaksi soiva Kilpi-tyyppinen, suomenkielinen Jokainen -ralli.

Lopputulos on mielestäni ihan mukiinmenevää melodista metallia. Se viimeinen silaus jää kuitenkin ehkä vielä puuttumaan. Toivottavasti bändi ei jää yhden levyn mittaiseksi tähdenlennoksi. Uskon että bändillä olisi vielä potentiaalia parantaa tekemistään tulevilla levyillä.

Arvosana: 8

Ja kaikki oli sangen hyvää...

Moni kristitty pyrkii tänä päivänä yhdistämään Raamatun luomisopin ja evolutiivisen tieteen. En ole mikään tiedemies, mutta jos Jumala kerran sanoo Raamatussa kaikesta luomistyöstään sen olleen sangen hyvää (1.moos. 1:31), niin mihin tässä sitten tarvitaan enää mitään evoluution kautta tapahtuvaa parantelua?

Itse uskon Jumalan luoneen maapallon, niinkuin Raamattu sen meille heti ensimmäisissä luvuissaan ilmoittaa kuutena konkreettisena 24:n tunnin päivänä, jonka jälkeen Jumala lepäsi seitsemännen päivän.

Jeesus ei ole kova jätkä

Kuunneltuani Keuruun Juhannuskonferenssin perjantai-illan nuorisotilaisuuden opetusta, en voi olla tarttumatta näppikseeni ja kirjoittaa hieman mielipidettä aiheesta.

Tilaisuuden alussa puhuja julisti kuinka "Jumala tykkää kreisibailata" ja lainasi mielestäni kyllä aika vapaasti tulkiten Raamatusta tuhlaajapojan paluuta. Mielestäni puhuja käytti tässä kieltä, joka halventaa Jumalaa ja Hänen Pyhyyttään.

Jumala ei tykkää kreisibailata, vaan Hän tykkää, että Hänen kunniakseen kreisibailataan. Daavid kreisibailasi Herran edessä, kun liitonarkki tuotiin Jerusalemiin (2. sam 6:14).

Toinen asia, mihin haluaisin tässä asiayhteydessä ottaa kantaa kielenkäytössä on tämä Jeesuksen jätkittely. Jeesus ei ole kova jätkä, vaan Hän on Kuningasten Kuningas ja Herrain Herra. Jeesuksen sanominen jätkäksi on Hänen arvonsa halventamista.

Siunattua kesää kaikille lukijoilleni!

-Antti-

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Aivan aluksi haluaisin toivottaa kaikille blogini lukijoille oikein riemullista Vapahtajamme ylösnousemusjuhlaa.

Tänään haluan kertoa lyhyesti siitä, mitä tämä pääsiäisen sanoma merkitsee minulle omassa henkilökohtaisessa elämässäni.

Olen saanut tulla uskoon teininä seurakunnan kesäleirillä. Kuitenkaan elämäni ei ole aina mennyt siihen suuntaan kuin olisin sen halunnut menevän ja sitten vuoden 2004 syksyllä olin päätynyt sairaalan psykiatriselle osastolle. Olin psyykkisesti aivan loppu. Käytin alkoholia ja poltin tupakkaa ja elämäni ei ollut lähelläkään sitä mitä Jumala olisi sen halunnut olevan. Näin meni useampi vuosi "elämässäni".

Sitten koitti vuosi 2007 ja Oulun Helluntaiseurakunnassa perinteiset Gathering-nuorisopäivät. Lauantain myöhäisillan tilaisuudessa minä lähinnä röhnötin siellä takarivissa ja niskat olivat jumissa aikaisemmasta HB:n konsertista, kunnes jotain ihmeellistä tapahtui; Jumala kosketti minua Pyhän Henkensä kautta ja mä aloin puhua hyvin voimakkaasti kielillä siinä tilanteessa. Mä en edes oikein tajunnut mitä siinä hetkessä tapahtui, mutta seuraavien päivien aikana rupesin pikkuhiljaa tajuamaan, että mun psyykkiset oireet on poissa. Siitä alkoi sitten sellainen noin vuoden kestänyt prosessi mun elämässä, jossa tupakka jäi "itsestään" pikkuhiljaa pois ja muukin elämä alkoi selkiintymään.

Tänä päivänä mä käyn töissä, mulla on kaunis vaimo ja ihana koira. Pääsiäisen sanoma on mulle todellisuutta. Jeesus kantoi mun synnit ja sairaudet ristille ja siitä mä saan kiittää Herraani joka päivä. Entisestä työkyvyttömästä tuli Jeesuksen ristintyön kautta töissäkäyvä aviomies.

mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. (JES 53:5)

Lähimmäinen vai käännytettävä?

Olen usein törmännyt seurakuntapiireissä seuraavanlaiseen ilmiöön. Uskosta osatonta ihmistä on kohdannut henkilökohtainen tragedia, kuten vaikkapa läheisen kuolema tai vakava sairaus. Monelle uskovaiselle ensimmäinen reaktio on se, että tälle ystävälle pitää rientää kertomaan, että "Jeesus kutsuu sua nyt".

Tulee mieleen, että kohdataanko me tätä ystävää lähimmäisenä, jota on kohdannut suuri suru ja ollaan siinä tilanteessa rinnalla kulkijoita, vai kohdataanko me vain tämä tilanne tilaisuutena evankelioida tämä käännytettävä objekti.

Mielestäni meidän tulisi nähdä tässä surevassa ystävässä ihminen, eikä vain tilaisuutta hankkia hengellisiä irtopisteitä ryntäämällä heti kättelyssä kertomaan Jeesuksen rakkaudesta. Kyllä se vakaumus kertoo itse itsestään ilman, että sitä täytyy olla joka paikkaan tuputtamassa.

Joku viisas on joskus todennut, että meille on luotu kaksi korvaa, mutta vain yksi suu. Mielestäni tämä tulee muistaa kun me kohdataan lähimmäisiämme.

Prosessoitu ruoka on Jumalan pilkkaa?

Nykyään julkaistaan yhä enenevissä määrin tutkimuksia siitä kuinka ennen terveelliseksi luultu vähärasvainen ja pitkälle jalostettu ruoka onkin itseasiassa syypää moniin nykypäivän kansansairauksiin. Tässä blogitekstissäni pohdin sitä, onko teollisesti käsitelty ruoka itse asiassa ihmisen keskisormen näyttämistä Luojalleen. Sitä ei kannata ottaa absoluuttisena tai teologisena totuutena. Tämä blogiteksti on vain minun oman pitempiaikaisen pohdinnan tulos.

Ensiksi haluaisin lähteä avaamaan tätä kysymystä siltä kantilta, että onko kysymyksessä asetelma, jossa luotu tietää Luojaansa paremmin mitä hänen tulee syödä? Onko kysymyksessä jo syntiinlankeemuksessa saatanan "lupaama" asetelma siitä, että teistä tulee Jumalan kaltaisia. Jumala loi ihmiselle täydellisen ravinnon, joka oli sangen hyvää, mutta ihminen päättikin syntiin langenneena tietää paremmin.

Toisekseen, jos väärä ruokavalio sairastuttaa ihmisen, niin onko sitten niin, että kun sairaudet tulivat maailmaan synnin seurauksena, niin jos ja kun prosessoitu ruoka aiheuttaa ihmisille erinäisiä sairauksia, mitä teollisesti käsittelemätön ruoka ei aiheuta, niin onko sitten niin, että teollisesti käsitelty ruoka on yksinkertaisesti syntiä.

En tarkoita tällä blogilla syyllistää ketään, vaan lähinnä pohdiskelemaan sitä, että onko ruokateollisuuden ja THL:n masinoimat väitteet prosessoidun ruoan terveellisyydestä vain sama valhe uudessa muodossa, joka kerrottiin ihmiselle jo aikoinaan paratiisissa.

Mielestäni on vastuutonta valehdella ihmisille, että rasvattomat/vähärasvaiset, aspartaamilla makeutetut ja E-koodeja pullollaan olevat ruoat olisivat jotenkin parempia kuin aito tavara.

Ei muuta kuin hyvää ja luomuruokapitoista syksyä kaikille!

Yhdessä yksinäinen, unohdettu uskovainen

Kesä 2014 alkaa olla lopuillaan. Eipä tullut tänäkään kesänä yhtään soittoa ja pyyntöä viettämään rantapäivää. Seurakunnan nuoria ja nuoria aikuisia siellä kyllä näkyi isoina porukoina, eipä vaan ketään kiinnostanut soittaa mulle ja pyytää mukaan. Vaivautuneet tervehtimiset ja kuulumisten vaihdot, vaikka olisin mieluummin potkinut päällenne hiekkaa. Jos tunnistatte itsenne tästä tekstistä, niin mun puhelinnumero on....tai no antaa olla, en mä kaipaa mitään säälisoittoja. Pitäkää tunkkinne jos en kelpaa.

Kyl mä tietty kelpaan silloin kun ollaan jotain palveluksia vailla. Kun tarvitaan Liftissä videotykille käyttäjää tai kun tarvitaan taksikuskia, kuten kävi kesällä 2013. Olin lentokentällä ja jäin ilman kyytiä koneelta, sitten eräs uskovainen nuori nainen, joka on vuosikaudet kulkenut nenä pystyssä mun ohi seurakunnassa tulee silmät räpsyen kyselemään multa kun käyn siinä vessassa, että onko tuo sun taksi ja paljonko maksaa Keskustaan. Mä vastasin, että kolme kymppiä, jolloin hän päätti sitten oottaa bussia. Ajelin sitten tyhjänä keskustaan. Olis varmaan rahallisesti kannattanu antaa joku alennus, mutta eipä olis oikeesti voinu tän ihmisen kohdalla vähempää kiinnostaa. En myöskään kaipaa sinun palveluksiasi Keskustan kauppaliikkeessä, jossa olet töissä, vaan etsin mieluummin jonkun toisen myyjän palvelemaan.

Tässä oli vaan pari tälläistä esimerkkiä, joihin olen vain tottunut vuosien saatossa. Eikä tämä yksi blogiteksti varmastikaan tule yhtään mitään muuttamaan. Olen sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut persoona, mutta olen todellakin väsynyt siihen pintaliitoon ja naaman pelastamiseen, mitä seurakunnissa näkyy. Riittää kun käyt nuortenilloissa ja sunnuntaikokouksissa ja hymyillen kerrot kuulumiset ja lärpylärpyn. Ketään ei kiinnosta keskiviikkona soittaa ja pyytää vaikkapa kahville tai saunaan.

Mä oon vaan niin väsynyt teihin...